Orava & Walter ego

Skool! Juhlapäivitys!

Hurraa, reilussa vuodessa on ehtinyt piirrettyä vaikka mitä (eka Orava-sarjis näyttäisi olevan päivältä 11.6.2012, eli ei kovin kauaa aikaa sitten edes, ohhoh! Tuntuu paljon pidemmältä ajalta jotenkin!). Kaikenlaista olen käsitellyt blogissani, mm. kuumeista fanitusta, mansplainingia (jonka termin itseasiassa opin sen yhteydessä, vaikka ilmiö olikin jo entuudestaan harmillisen tuttu minulle), unelmia, kaverien härnäystä, piirtobattlea, kysymys&vastaus-sarjiksia, robotteja, hakuangstia yms. yms. ! Ja viime syksynä postasin joka päivä, ja se vaikutti kyllä piirtotaitoihin kiitettävästi.

Lopputyötäni olen siis työstänyt VUODEN, syyskuusta joulukuuhun 2012 kehittelin, käsikirjoitin ja tein kuvakäsikirjoitusta ja tammi-huhtikuun piirsin lopullista työtä keskimäärin kuusi tuntia päivässä, kuusi päivää viikossa. Se oli kurinalaista, rankkaakin, mutta äärimmäisen palkitsevaa, sillä olen siinä pisteessä että piirto- ja tarinankerrontataitoni ovat kehittyneet niin, että olen itse tyytyväinen jälkeeni. Lopputyösarjista piirtäessä tuli sellainen olo että ”tätä minä haluan tehdä lopun elämääni, juuri tälläisiä sarjiksia!” Henkilökohtaisesti tärkein asia minulle elämässäni olisi se, että saisin julkaistua sarjakuvani albumina! 🙂 Siitä olen unelmoinut niin kauan kun olen sarjakuvia piirtänyt. No, saa nähdä nappaako! Ennemmin tai myöhemmin kai sentään. Sarjakuvapiirtäjät ovat melko kärsivällisiä olentoja.

Olen puhunut useiden sarjakuvaharrastajien ja ei-harrastajien kanssa, ja hyvin monet ovat olleet sitä mieltä, että Suomi kaipaa kepeää ja laadukasta käyttösarjakuvaa. Ihmiset tarvitsevat iloa ja naurua ja eeppisiä seikkailuja! En kumminkaan halua jakaa taide- ja viihdesarjakuvaa kahteen eri leiriin, esim. omasta mielestäni hyvin tehty viihdesarjis on taidetta parhaimmillaan! :>

Niin ja supernopeasta rollaattorimummosta tulee ainakin meidän perheessä legenda, hahhah!

Kiitoskiitos kaunis teille parahimmat lukijat!

Tagit: haaveet, hihittely, huolet, jännitys, juhlan paikka, kolmassadas päivitys, lukijat, merkkipaalut, minut kivetetään tästä hyvästä argh, nauru, nauru pidentää ikää thus olen kuolematon, no flames thank you, pieksämäki, random, sarjakuvapiirtäjä, sekoilu, vauhtihirmu rollaattorimummo, vesivärit agh, ylpeys.

Jopa brofististä voi saada aikaan suurta draamaa ja angstia näemmä jos kyseessä olen minä! xD Koska minulla on aina ollut vain vähän ystäviä ja kavereita, luonnollisesti olen unelmoinut kaikista salaisista tervehdyksistä ja kädenpuristuksista (esim. semmoinen, minkä Haddock tekee Salaperäisessä tähdessä, woah!), haha! 😀

Olen tällä viikolla lukenut Princess Jellyfish-sarjakuvaa, jossa myös aivan olemattomista asioista hahmot vetävät suurta draamaa! Tosi viihdyttävä sarjis! (Luen tosi harvoin muuten mangaa. Kts. vanhempi päivitys aiheesta: https://kiemura.sarjakuvablogit.com/2012/10/05/tarina-minusta-ja-mangasta/

Tagit: brofist, eristyssellissä, häpäisty julkisesti nolattu, jaa-a mun itsetunto musertuu aika helposti, kauhukuvat, lame, melodraama, mökkihöperyys, random on kaiken alku ja juuri.

Tässä vaiheessa olet ehkä jo huomannutkin, ettei blogini sisältö sovi aina lapsille tai Turhan Vakaville ja Huumorintajuttomille Käytöstutkijoille. ;D Eh, en saanutkaan unta, joten piirsin Ossu-sarjiksen, anteeksi siis Ossu Orava-sarjiksen. Muistatko vielä kuka Ossu Orava on? Etkö? Lue sitten tämä ensimmäinen Ossu Orava-tarina joka keräsi Suosiota jostain oudosta syystä: https://kiemura.sarjakuvablogit.com/2012/11/19/ossu-orava-ei-saa-halausta/

Tagit: ahdistuksen abc, asepelko, fiktiivinen, fiktio, Georg Malmstenin vähemmän tunnettu tuotanto, goreorava, halausmaanikko ossu, hieman höpsähtäneiden laitos, julma maailma, kuninkaalliset aivopierut, liikenneturva, meteori, mikä siinä pyöräkypärän käytössä on niin vaikeaa ihmiset?, monta vaaraa ompi eessä, Ossu Orava, outoilu, pyöräily, satiiri, sekoilu, synkkä ja julma huumori, underground, yön pimeydessä piirrettyä.

(En tosin juo kahvia, vaan teetä. Nämä kaksi ylintä ovat luentomuistiinpanojani sarjakuvakerronnan [yliopisto]kurssilta, hehe. Oli niin kova tahti siellä että tekstistä tuli harakanvarvasta)

Ajattelin että jotakuta saattaisi kiinnostaa, millaiselta ideat näyttävät ennen valmista lopputulosta. Tässäpä siis muutama sivu ideavihkostani, joka on siis eri asia kuin luonnoskirja. Ideavihkoon lähinnä kirjoitan/suollan saamani ideat muistiin, sillä kun ideoita tulee jatkuvalla syötöllä mieleeni, en pystyisi millään muistamaan niitä seuraavana päivänä jos en pistäisi niitä muistiin. Useat näistä ovat illalla tehtyjä (miinus luentomuistiinpanot) ja niiden ainoa tarkoitus on toimia muistutuksena minulle, ensimmäinen raakavaihe siis.

Jotkut ideat tulevat suomeksi, jotkut tätä nykyä englanniksi. Joskus ideat tulevat luonnostelun kautta, joskus tulee idean tynkä, jota kehitän paljon eteenpäin pitkäjänteisesti, joskus ideat tulevat kuvina mieleen, joskus valmiina dialogina. Monet ideat tulevat väläyksinä päähän, ja kun on jo tovin ideoinut tai luonnostellut, aivot alkavat pulppuamaan lisää ideoista, niin että se voi olla melkein ahdistavaakin, kun iskee hätä, saako niitä koskaan toteutettua. Ehkä minulle tulee ideoita niin helposti, koska uskon siihen että olen kekseliäs (sillä tuskin niitä tulisi helposti, jos ajattelee ”en koskaan saa ideoita, ideani ovat surkeita, kaikki muut ovat parempia”-tyylisesti, ei saa koskaan vähätellä omia kykyjään! Se vain hidastaa ja jarruttaa kaikenlaista kehitystä ja itsetuntoakin) ja että minulla on hyvä mielikuvitus. Ja olen tehnyt sarjakuvia jo niin kauan, että minulla on vankkaa rutiinia ja tiedän missä olen hyvä ja missä huono (esim. tekstaus tuottaa päänvaivaa) ja mikä sopii minulle ja mikä ei! : )   Pakkohan sitä on ihmisen uskottava omiin kykyihinsä, muutenhan elämässä ei olisi kyllä mitään mieltä. Sekin auttaa muuten ideointia että inspiroituu ja innostuu helposti asioista!  Ei tällä höpötyksellä ollut oikeastaan mitään suurta perimmäistä tarkoitusta, innostuinpahan vain höpäjämään! ;D

Haha, ”hehkeä” battle-sensuuri, sori, mutta en halua paljastaa mitään juonikuvioita, hähä! Tulossa lähiaikoina lähimpään blogiisi (TÄHÄN).  P.S. En saanut muokattua pois tuota isoa ammottavaa aukkoa postauksessa, äh.

Kolmas sivu oli hahmotelma tähän sarjakuvaan:  https://kiemura.sarjakuvablogit.com/2013/05/29/halu-olla-joku/

Tagit: ideat, ideointi, inspiraation iskiessä, kommenttiraita, muistikeino, nipsun pikkuserkku tuossa ekassa?, omakuvia, pälätys, prosessit, raakakäsis, rough sketches, sarjakuvapiirtäjän työvaiheita, sarjakuvapiirtäminen, teoria.

Sinne meni sitten se lounasseteli… taisin keskeyttää rouvan lounastauon kun siinä se vaan tyynesti söi jotain kalaa samalla kun laittoi mulle annoksen, vähän erikoista. Ja tietenkin kotiin päästyäni tajusin, että hän oli unohtanut kookosmaidon koko annoksesta pois, just tätä mun tuuria! :’D

Tagit: absurdia, Kallio, Kallion kuppilat, kotiseutu, mustavalkoinen, räkälä, ravintola, sivellin, surkuhupaisuus.

Ensin piirsin Krusty The Clownin (kiltti Matt Groening, älä haasta kanssa-vasuria oikeuteen tästä hyvästä…), kas näin:

Pysytkö mukana? Hyvä. Sitten piirsin kuvan pohjalta samankaltaisen omakuvani:

Kuinka terve, onnellinen hehku! (Joo en ole ihan noin aneeminen oikeasti…mutta henkisesti vähän tuollainen olo) Ja sitten…intouduin tekemään tälläisen ”omakuvan”:

Ja sitten…en olekaan varma mitä tapahtui:

No niin, ovatko aivosi jo mukavasti pehmistä?

Tagit: aivot sulaa, assosiaatioleikit, i don't even know, jotain, kokeellinen, krusty the clown, omakuvat, outoilu, pimeetä touhua, random, sekoilu, the simpsons, tyylikokeilut, underground.

” – Sinulta vaaditaan sydäntä.
– Siitä ei korkeakoulussa puhuttu mitään, Oskari Oikotie sanoi.
– Sellaista ei koulussa voikaan opettaa, rouva Ruusupuu sanoi. – Jokaisella on lapsena sydän, mutta monet eivät aikuisena ole hoitaneet sitä kunnolla ja niin se on saattanut kuolla.
– Eikö koko ihminenkin silloin kuole? Oskari kysyi.
– Sydämettömät ihmiset saattavat olla hyvinkin pitkäikäisiä, koska heitä ei liikuta mikään, mikä maailmassa tapahtuu. He eivät pysty tuntemaan enempää surua kuin iloakaan. ”

Lainaus on Marjatta Kurenniemen kirjasta ”Onneli, Anneli ja nukutuskello”. Marjatta Kurenniemi on lempikirjailijoitani, joten halusin kokeilla tehdä oman kuvituskuvaversioni jostain hänen kirjansa kohtauksesta ja tein sitten tämän eilen! Toissayönä ahdisti, ja usein silloin kuin minua ahdistaa, luen tuttuja lastenkirjoja rauhoittuakseni. Joskus kuitenkin käy niin, että nostalgiahyöky tai lapsuuden ikävä iskee lukiessa kirjoja, joita ei ole lukenut pitkään aikaan, ja alkaa itkettää.

Yksi asioista, joita olen ns. ottanut tehtäväkseni ajaa, on lapsenmielisyyden ja leikkimielisyyden säilyminen maailmassa, viis ihmisen iästä! Että jos taiteilijalla pitää olla jotain tiettyjä teemoja, niin se on kyllä yksi minun teemoistani.

Tagit: hahhah korkeakoulu!, harjoitukset, hevonen, kuvituskuva, leikkimielisyys, onneli ja anneli, pirun skanneri, ruusu, sydän, vesivärit.

Kuten näet, ei ole kovin helppoa valita vain muutamaa lempijaksoa 24:stä kaudesta!;D Tässäpä muuten teemaideoita Simpsonit-maratoneihin, jos haluat elää villisti ja nauraa hekottaa jonkun teeman mukaan:

Pride-Simpsons-maratoni: Jaksot ”There’s Something About Marrying”, ”Homer’s Phobia”, ”Three Gays of the Condo”, ”Flaming Moe”

Halloween-Simpsons-maratoni: Katso niin monta Treehouse of Horror-jaksoa putkeen kuin jaksat.

Koira-teemainen Simpsons-maratoni: ”Bart’s Dog Gets an F”, ”Dog of Death”, ”Two Dozen and One Greyhounds”, ”The Canine Mutiny”, ”Old Yeller-Belly”, ”Stop or My Dog Will Shoot”, ”How Munched is That Birdie in the Window?”

Alkoholiteemainen Simpsons-maratoni: ”Flaming Moe’s”, ”Duffless”, ”Homer The Moe”, ”Viva Ned Flanders”, ”Homer Vs. The Eighteenth Amendment”, ”Mommie Beerest”, ”In the Name of The Grandfather”, ”Days of Wine and D’ohses”

Menneisyys/nuoruus-teemainen maratoni: ”The way we was”, ”I Married Marge”, ”Lisa’s First Word”, ”Homer’s Barbershop Quartet”, ”Lisa’s Sax”, ”The Blunder Years”, ”The Way We Weren’t”, ”Springfield Up”, ”Dangerous Curves”, ”And Maggie Makes Three”

Tulevaisuus-teemainen maratoni: ”Lisa’s Wedding”, ”Bart to the Future”, ”Future-Drama”, ”Holidays of Future Passed”

Lisäksi voi pitää Simpsonit-maratoneja mm. uskonto-, Homerin pätkätyöt-, moraali-, kriisit- urheilu-, musiikki-, ulkonäkö-,  häät-, koulu-, rikos-  tai vaikka ruokateemalla. Myös pystyy pitämään helposti maratoneja keskittyen johonkin tiettyyn hahmoon, kuten Mr. Burnsiin, Moe:en, Ned Flandersiin, Principal Skinneriin, Milhouseen, Grandpa Simpsoniin, Krusty the Clowniin, Sideshow Bobiin, Apu Nahasapeemapetiloniin (Homerin, Margen, Lisan, Bartin ja Maggien lisäksi tietty). Voin heittää lisää jaksojen nimiä jos jotakuta kiinnostaa joku erityinen teema, koska olen Simpsons-intoilija! : D

Tagit: fanitus, halloween, harrastukset, maraton-ideoita, pride, teemat, the simpsons, tv-sarjat.

Tagit: hampaani eivät ole vain koristeet, huumori, käytöstutkijalle ihmeteltävää, mieti, tieteelliseksi kokeiluksi soveltuvaa, vastaukset small talkiin, virnuilen, yöllä tulee parhaat ideat.

Mitä huonommin mulla menee, sitä kieroontuneempi huumorintaju mulla ilmeisesti on. Kesä on kyllä lempivuodenaikani silti. Harmittaa vain kamalasti nämä asiat! Kukaan samanikäinen tuntemani ihminen ei ole oikein samassa elämäntilanteessa kuin minä, joten kukaan ei oikein ymmärrä eikä ole ketään, jonka kanssa vaihtaa kokemuksia... on ihan eri asia puhua asiasta samassa tilanteessa olevan kanssa kuin henkilön kanssa, jolla ne asiat ovat hyvin. : P Toki kun taidealalle haluaa, on oltava valmis sietämään pettymyksiä! Mutta sarjakuvat kannattelevat ja antavat voimaa, niinkuin ovat tehneet aina kun minulla on ollut vaikeita aikoja elämässä! Löysin täsmälleen itseäni kuvastavani sarjisruudun Life in Hell-sarjakuvasta (suorastaan pelottavaa! Mutta...sehän meinaa myös, etten ole siis friikki! JEE!), joten kehystin sen:

Matt Groening olkoon esikuvani! Uskon, että kun on tarpeeksi hyviä ideoita, piirtotaitoa, itsepintaisuutta ja jääräpäisyyttä ja hieman röyhkeyttäkin ja omanarvontuntoa, saattaa olla niin että jonakin päivänä vielä menestyy! (enkä nyt välttämättä puhu mistään megamenestyksestä kuten Simpsonit…mutta… sekin lähti varsin vaatimattomista lähtökohdista! Siis: aina kannattaa yrittää ja koskaan ei kannata luovuttaa!) Toki paljon saattaa olla myös ihan tuuristakin kiinni. Minulle riittäisi se, että pärjäisin elämässä… vähän paremmin kuin tällä hetkellä.
Niin ja tässä Merri näyttää vinkkiä elämään suhtautumiseen:

"Jehjehjeh! Raps! Huoletonta kesää kamut!"

Tagit: ahdistus, elämä määrää sarjisten pirteyden, elokuvat, epätietoisuus, esikuvat, Housukalat, idolit, itsetuhottomuus, jäätelö., kesä, köyhyys, Merri, mietteet, musta huumori, the simpsons, turhautuminen, vaikeuksien kautta häviöön, valokuvat.

Uskomatonta mutta totta!; ) Tosin elämäni on totta puhuen tällä hetkellä lievästi sanottuna epämielekästä ja raskasta, joten saattaa olla että jätän omaelämäkerrallisten sarjisten tekemisen toistaiseksi. Ei mun murheita varmaan lukijat jaksa lukea (jos mulla ylipäätään enää on lukijoita, hehe! Uhuh), psykologi vain jaksaa niitä kuunnella. Ehkä teen jotain pientä fiktiivistä tai pseudofiktiivistä blogiin kuitenkin.

Saatan silti jonkun tilityssarjiksen vielä piirtää, kun olo on niin ahdistunut, jos se nyt jotain auttaisi. Ja onhan mulla oikeus olla vihainen plus ”When the nice one snaps, it’s always a good show”! Edes blogissani. Ja blogi on ollut oikeastaan ainoa illuusio saada ääneni kuulluksi, blargh. Tai kun yleensä mun juttuja ei kuunnella loppuun asti tosielämässä : P. Enkä onneksi koskaan luvannut mitään hilpeys-takuuta blogisarjiksilleni! ;D

Tagit: ilmoitukset, old school, parodia, pastissi, satiiri, tee, villiä menoa.

Homer Simpson sanoi jossain jaksossa jotain että "every parent's wish is to outlive their children" tai muuta kahjoa xD) Yhyhyy, miksi parhaiden meistä on hajottava ensimmäisinä?! Mulla saattaa olla kiero huumorintaju, mutta elämällä on kyllä paljon mustempi! O_O

Tagit: aarteeni, elämä koettelee rankasti, hankala elämänvaihe, hell, kiroilua, lisää angstia, musta huumori, nyyh, olisipa tää jo ohi, omaelämäkerrallinen mitä tuskallisimmissa määrin, rakkaimpani, sarjakuvakeräily, suru, surunauha, synkkä ja julma huumori, tragedia, vaikeudet, yläasteella sarjismakuni oli rajuimmillaan.