Orava & Walter ego

Tekisi mieli aloittaa joulukalenteri, mutta koulun kanssa on hieman kiireitä (tällä hetkellä pitäisi tehdä 20 tehtävää lauantaiksi!). Haluaisin silti ainakin yrittää kun en viime vuonnakaan tehnyt kalenteria. Mietin vielä teemaa hitusen aikaa. Todennäköisesti päädyn hahmokalenteriin, sillä se on vähemmän työläs kuin sarjisjoulukalenteri.

(piirsin tämän tumblriin marraskuun alussa ollakseni sarkastinen)

.

Hahaa, sain ihan mukavasti nimmaroida festareilla! Se on ehkä yksi hauskimmista sarjakuvataiteilijan työnkuvista! Kiitos kaikille tukijoille ja tervetuloa uudet lukijat!
Viime viikot ovat muuten kuluneet uuteen paikkakuntaan ja kouluun sopeutuessa (kaikki on ihanaa!). Siitä lisää myöhemmin. Tässä vielä mun tämän vuoden festarilöydöt:

Turkoosivoittoista värimaailmaa kansissa selkeästi! Sarjakuvat:
Mari Ahokoivu: Talviunta osa 3 (sain ihanan nimmarin)
Raina Telgemeier: Smile (kansi on hämäävän ruma, sisältä paljastuu nuortensarjakuva, joka EI käsittele masennusta tai angstia. Harvinaisuus siis!)
Craig Thompson: Good-bye Chunky Rice (tämän ostin piirustustyylin perusteella ja paksuuden)
Salaliitto-Sammakko-hihamerkki (tulee mun tulevaan haalariin! Pe-pingu mulla onkin jo plakkarissa)
Jonna Kuitunen: Smelly Magma II Super attack power desu!!! (hilpeitä strippejä, joita voisi lukea 50 sivua putkeen :D)
Schwartz&Yann: Pikon ja Fantasion uudet seikkailut 8: Leopardinainen (tämän perään olin kuolannut jo pidemmän aikaa! Rakastan piirtäjän jälkeä ja värejä, niistä voisi luulla että sarjakuvat ovat 30-40-luvulta! Vaikkakin viiva on toki dynaamisempi!)
Ja sitten oikea löytö: Olin ensin ostamassa postikortteja saksalaiselta myyjältä, mutta sitten kysyin, ovatko toisessa kortissa olevat veikeät hahmot sarjishahmoja. Myyjä sanoi: ”Yes, they are! We have the comic here…in German…”
Minä: ”Oh man…”
”…And in ENGLISH!”
Minä: ”High score!!!”
Mikä tuuri! Sarjakuva on siis Thomas Wellmannin ja nimi on Pimo & Rex ja hahmoista toinen on kuin banaanin ja kirahvin sekoitus ja jotenkin niistä tuli omat olennot mieleeni. Värit on myös ihanat!

Tagit: festarilöydöt, helsingin sarjakuvafestivaalit, orava myyntitykkinä, orava nimmaroi, pienlehtitaivas, piko ja fantasio, sarjakuvafestarit, sarjislöydöt, viikonlopun tunnetilat.

Tässä uusi pienlehteni, Glow luku I: Seikkailun nälkä. Tästä olisi tarkoitus tulla jatkosarjakuva ja tämä on sen ensimmäinen osa. Se kertoo kahdesta köyhästä opiskelijasta, jotka saavat mitä merkillisimmän kesätyön: aarteenmetsästyksen! Idea lähti alunperin siitä, kuinka minua ärsytti, kuinka seikkailusarjiksissa ei juuri koskaan selitetä miten päähenkilöillä on varaa mennä maailman ääriin ja kuinka harvalla oikealla ihmisellä on siihen mahdollisuutta muutenkaan. Ja halusin luoda päähenkilöiksi naishahmot, jotka eivät ole mitään minihameisia lentoemäntiä.
Ja tässä sarjakuva, josta olen kaikkein ylpein: Maski ja kummallinen kulkuri! Se on minun lopputyösarjakuvani Taikin sarjakuvasivuaineeseen vuonna 2013 ja parhain sarjakuvani. Se on ihan painossa painettu! Maski-hahmoni täyttääkin tänä vuonna 10 vuotta, vau! Jos sinua siis kiinnostaa laadukas ja omaperäinen seikkailu- ja huumorisarjakuva elävällä sivellinviivalla ja ilmeikkäillä ja vauhdikkailla hahmoilla, on tämä juuri sinulle! Tyylikäs sarjakuva! (jota tosiaan työstin vuoden, puoli vuotta käsikirjoittamista ja kuvakäsikirjoittamista ja neljä kuukautta luonnostelua ja tussaamista, tein täysiä työpäiviä sarjakuvan kanssa. Samalla myös tuli todettua että pystyn pitkäjänteiseen taiteelliseen työskentelyyn!)
Sarjakuvalle haluaisin tehdä kovasti jatkoa, joten jos saan tarpeeksi myytyä sitä, voin maksaa tuloilla seuraavan osan painokulut! Sarjakuviani siis saatavilla Helsingin sarjakuvafestivaalien Pienlehtitaivaassa 6.8-7.8.! Tervetuloa tutkimaan pöytää! Ja marraskuussa olisi tarkoitus myös olla Taidekuja-tapahtumassa myymässä! Sarjakuviani voi myös tilata postitse, laita viestiä sähköpostiosoitteeseeni: walternativecomics@gmail.com

Karattuaan kodistaan sirkuksesta Maski tapaa erikoisen kulkurin, jolla on salaperäinen menneisyys. Toiset sirkuslaiset etsivät kuumissaan Maskia enemmän tai vähemmän toilailevan joukon kanssa. Ja mitä ovat taikapeilit, ja miksi ne tuntuvat kiehtovan kulkurin mieltä? Seikkailu voi alkaa!

Minulla on muuten paras mahdollinen suositus Maski-sarjakuvalle: viime vuonna sarjisfestareilla olin jonottamassa Patrick McDonnellin (Kamut-piirtäjän) nimmaria ja kun tuli vuoroni, kysyi taiteilija olenko sarjakuvapiirtäjä. Vastasin että olen, ja sitten hän kysyi voisinko näyttää jotain sarjakuvaani hänelle (!!!) ja onnekseni minulla oli mukana Maski-sarjakuvan kopio kansiossa. McDonnell katsoi sitä hieman ja sanoi iloisesti ”Great stuff!” (vaikka varmasti hän kehuu monia nuoria piirtäjiä tapahtumissa, tuli tuo kehu selvästi sydämestä). Olin aika onnellinen ja häkeltynyt. Olen kyllä valinnut oikean alan!

Konseptitaidetta

Työ tussausvaiheessa keväällä 2013.

Tagit: albumit, Glow, huumorisarjakuva, lopputyö, Maski, pienlehdet, sarjisfestarit, seikkailusarjakuva, uudet sarjakuvani, uutuudet.

Vähän toista kuin viime vuonna! Ihanaa!
Huom. Hulppein Sarjakuvani Koskaan tulee sitten myyntiin sarjisfestareille 6.-7.9.! Jee!

Tagit: happy squirrel, nopsat sarjikset, onni.

Mahalo nui iā
Ke ali’i wahine
’O Lili’ulani
O ka Wohi ku
Ka pipio mai o ke anuenue
Nā waiho’olu’u a halikeole’e
E nānā nā maka i ke ao mālama
Mai Hawai’i akea i Kaua’i
’O Kalākaua he inoa
O ka pua mae ’ole i ka lā
Ka pua maila i ka mauna
I ke kuahiwi ’o Mauna Kea
Ke’maila i Kīlauea
Mālamalama i Wahinekapu
A ka luna o Uw’kahuna
I ka pali kapu o Ka’auea
Ea mai ke ali’i kia manu
Ua wehi i ka hulu o ka mamo
Ka pua nani a o Hawaii
’O Kalākaua he inoa
’O Kalākaua he inoa
Ka pua mae ’ole i ka Iā
Ka pua maila i ka mauna
I ke kuahiwi ’o Mauna kea
Ke’maila i Kīlauea
Mālamalama i Wahinekapu
A ka luna o Uw’kahuna
I ka pali kapu o Ka’auea
Mahalo nui iā
Ke ali’i wahine
’O Lili’ulani
O ka Wohi ku
Ea mai ke ali’i kia manu
Ua wehi i ka hulu o ka mamo
Ka pua nani a o Hawaii
’O Kalākaua he inoa
He Inoa No Kalani Kalākaua Kūlele

Arvaatko kenties missä haluaisin olla nyt? No jonain päivänä varmasti!

Tagit: haaveilu, Hawaii, he mele no lilo, hula, hula girl, kesä, kesäloma, koira, surffaaminen, värilliset musteet.

Musta on jotenkin huvittavaa, että samassa sarjakuvassa mainitaan tuoksurasva ja nyrkkeilyhanskat!

Tagit: doodles, luksus, nyrkkeilyhanskat, onni ja autuus, onni on raha, palkkapäivä, pay day.

NYT OLEN ERITTÄIN TÄPINÖISSÄNI!

Tagit: hui, iloiset uutiset on kivointa saada postitse, jännää, jännät ajat, paras perjantai, toivo elää, voitonriemu.

Note to self: Varmista aina, että letku on kunnolla kiinni liitoskohdasta. No, onneksi lempisanontani on ”kesä kuivattaa, sen minkä kastelee.” (haha, vappuna tosin mikään ei kuiva, onneksi olen nyt sisällä piirtämässä) Onneksi tämä tapahtui työpäivän lopussa ja minulla oli vaihtohousut…muttei sukkia. Vähän nolotti laittaa paljaat jalat märkiin kenkiin yhden työkaverin nähden!
Kesätyöt alkoivat viime viikolla ja aamut ovat todella aikaisia. Olen muuten saanut pari pienlehti-ideaa samalla kun olen koulinut taimia! Haa!

Ensi viikolla on kahdet pääsykokeet päällekkäin, äh kun en tiedä vieläkään, kumpaan menen.

Tagit: huhhuh, kesätyöt, slapstick ja kohellus ovat luontaista oraville, vesivahinko.

Oon kyllä vieläkin niin fiiliksissä sarjisfestareista! Oli ihan huikeaa nähdä Patrick McDonnellin originaaleja (vau, mitkä taidot!)

Ai niin:  (huonolaatuinen kuva, mutta siitä näkee mistä on kyse)

Arvaattekin ehkä, että se pääsee kehystettynä työpöytäni viereiselle seinälle!

Tagit: asiat joiden vuoksi elän, asiat joiden vuoksi olen iloinen, ihailu, iih, kamut, näyttelyt, nimmarit, Patrick McDonnell.

Sarjisfestarit ovat ihan nurkan takana jo, joten tämähän taitaa olla ihan ajankohtainen sarjakuva! On tietysti minua paljon kokeneempia myyjiä, mutta halusin silti ihan huvin vuoksi kokeilla väsätä tämmöisen informatiivisen sarjakuvan, koska on hyvä tehdä erityyppisiä sarjakuvia! : D

Kas siinä! Varmaan puolet unohtui ja osa asioista aika itsestäänselviä, hehe! Joka myyntikerralla oppii jotain uusia niksejä, ja kaikilla takuulla ovat omat pikku konstinsa! Toivottavasti kaverini eivät pahastu, kun käytin heitä jatkuvasti hyvinä malliesimerkkeinä! : D Niin ja tosiaan, tuo ilmanraikastin on ihan tosi juttu, ei mikään urbaanilegenda, vaikka siltä kuulostaakin (vuoden 2011 festarit)!
Myyntitaktiikoissa en ole mikään huippu, ei sitä pysty ehkä noin tiedostavasti tekemään oikeasti, eikä tarvitsekaan. Ehkä riittää että vaan istuu ja on hereillä! : ) Ai joo, yksi asia ainakin unohtui: ei ainakaan kannata liikaa kyylätä mahd. asiakkaita, ihmiset tuntevat yleisesti ottaen olonsa epämukaviksi kun niitä tarkkaillaan.

Festarit ovat vuoden jännintä aikaa, ja silloin saan kamalan kehnosti nukuttuakin, siksi nytkin on inhaa insomniaa! Toivottavasti kaikille tulisi oikein mukavat festarit ja ihmiset tukisivat myös meitä Pienlehtitaivaan sarjakuvatekijöitä! (siellä on tekemisen meininki, yeah!) Jee, pian ne taas tulee!

Tagit: ainakin mulla on nämä toimineet, huopakynät vievät mut hulluuteen, niksi-pirkka jää kakkoseksi hoho, ohjeita ja neuvoja ja niksejä ja höpötystä, pienlehtikulttuuri, sarjakuvafestarit, toivottavasti tänä vuonna saisi kirjoittaa oikein monta nimmaria, zines.

Skool! Juhlapäivitys!

Hurraa, reilussa vuodessa on ehtinyt piirrettyä vaikka mitä (eka Orava-sarjis näyttäisi olevan päivältä 11.6.2012, eli ei kovin kauaa aikaa sitten edes, ohhoh! Tuntuu paljon pidemmältä ajalta jotenkin!). Kaikenlaista olen käsitellyt blogissani, mm. kuumeista fanitusta, mansplainingia (jonka termin itseasiassa opin sen yhteydessä, vaikka ilmiö olikin jo entuudestaan harmillisen tuttu minulle), unelmia, kaverien härnäystä, piirtobattlea, kysymys&vastaus-sarjiksia, robotteja, hakuangstia yms. yms. ! Ja viime syksynä postasin joka päivä, ja se vaikutti kyllä piirtotaitoihin kiitettävästi.

Lopputyötäni olen siis työstänyt VUODEN, syyskuusta joulukuuhun 2012 kehittelin, käsikirjoitin ja tein kuvakäsikirjoitusta ja tammi-huhtikuun piirsin lopullista työtä keskimäärin kuusi tuntia päivässä, kuusi päivää viikossa. Se oli kurinalaista, rankkaakin, mutta äärimmäisen palkitsevaa, sillä olen siinä pisteessä että piirto- ja tarinankerrontataitoni ovat kehittyneet niin, että olen itse tyytyväinen jälkeeni. Lopputyösarjista piirtäessä tuli sellainen olo että ”tätä minä haluan tehdä lopun elämääni, juuri tälläisiä sarjiksia!” Henkilökohtaisesti tärkein asia minulle elämässäni olisi se, että saisin julkaistua sarjakuvani albumina! 🙂 Siitä olen unelmoinut niin kauan kun olen sarjakuvia piirtänyt. No, saa nähdä nappaako! Ennemmin tai myöhemmin kai sentään. Sarjakuvapiirtäjät ovat melko kärsivällisiä olentoja.

Olen puhunut useiden sarjakuvaharrastajien ja ei-harrastajien kanssa, ja hyvin monet ovat olleet sitä mieltä, että Suomi kaipaa kepeää ja laadukasta käyttösarjakuvaa. Ihmiset tarvitsevat iloa ja naurua ja eeppisiä seikkailuja! En kumminkaan halua jakaa taide- ja viihdesarjakuvaa kahteen eri leiriin, esim. omasta mielestäni hyvin tehty viihdesarjis on taidetta parhaimmillaan! :>

Niin ja supernopeasta rollaattorimummosta tulee ainakin meidän perheessä legenda, hahhah!

Kiitoskiitos kaunis teille parahimmat lukijat!

Tagit: haaveet, hihittely, huolet, jännitys, juhlan paikka, kolmassadas päivitys, lukijat, merkkipaalut, minut kivetetään tästä hyvästä argh, nauru, nauru pidentää ikää thus olen kuolematon, no flames thank you, pieksämäki, random, sarjakuvapiirtäjä, sekoilu, vauhtihirmu rollaattorimummo, vesivärit agh, ylpeys.

Mitä huonommin mulla menee, sitä kieroontuneempi huumorintaju mulla ilmeisesti on. Kesä on kyllä lempivuodenaikani silti. Harmittaa vain kamalasti nämä asiat! Kukaan samanikäinen tuntemani ihminen ei ole oikein samassa elämäntilanteessa kuin minä, joten kukaan ei oikein ymmärrä eikä ole ketään, jonka kanssa vaihtaa kokemuksia... on ihan eri asia puhua asiasta samassa tilanteessa olevan kanssa kuin henkilön kanssa, jolla ne asiat ovat hyvin. : P Toki kun taidealalle haluaa, on oltava valmis sietämään pettymyksiä! Mutta sarjakuvat kannattelevat ja antavat voimaa, niinkuin ovat tehneet aina kun minulla on ollut vaikeita aikoja elämässä! Löysin täsmälleen itseäni kuvastavani sarjisruudun Life in Hell-sarjakuvasta (suorastaan pelottavaa! Mutta...sehän meinaa myös, etten ole siis friikki! JEE!), joten kehystin sen:

Matt Groening olkoon esikuvani! Uskon, että kun on tarpeeksi hyviä ideoita, piirtotaitoa, itsepintaisuutta ja jääräpäisyyttä ja hieman röyhkeyttäkin ja omanarvontuntoa, saattaa olla niin että jonakin päivänä vielä menestyy! (enkä nyt välttämättä puhu mistään megamenestyksestä kuten Simpsonit…mutta… sekin lähti varsin vaatimattomista lähtökohdista! Siis: aina kannattaa yrittää ja koskaan ei kannata luovuttaa!) Toki paljon saattaa olla myös ihan tuuristakin kiinni. Minulle riittäisi se, että pärjäisin elämässä… vähän paremmin kuin tällä hetkellä.
Niin ja tässä Merri näyttää vinkkiä elämään suhtautumiseen:

"Jehjehjeh! Raps! Huoletonta kesää kamut!"

Tagit: ahdistus, elämä määrää sarjisten pirteyden, elokuvat, epätietoisuus, esikuvat, Housukalat, idolit, itsetuhottomuus, jäätelö., kesä, köyhyys, Merri, mietteet, musta huumori, the simpsons, turhautuminen, vaikeuksien kautta häviöön, valokuvat.