Sarjakuvajournalismikurssin tehtävä: Kokemani vääryys
15.03.2013 - 15:53 / kiemura.
Piirsin ja tekstasin tämän tosiaan päivässä, joten armoa. Itselle vaikeista aiheista ei ole kivaa piirtää, joten valitsin humoristisen tyylin että urakka olisi itselleni vähän lempeämpi ja etäännyttävämpi. Huom. 10 sarkastista ilmettä seitsemässä sivussa, ei paha!
Olisi kiva kuulla, onko jollakulla muullakin ollut samankaltaisia kokemuksia!:) Nää on vähän tabu-aiheita, kun lehdet ei koskaan kirjoita siitä, että myös tunnollisten oppilaiden voi olla vaikea saada opiskelupaikkaa. Ei enää riitä että on hyvä, ei riitä että on oma itsensä ja että tekee parhaansa, pitää osata varmaan puolet asioista jo ennen kuin pääsee koko kouluun, siltä minusta tuntuu ainakin. Raadollinen elämänvaihe, huokaus! Ja työvoimatoimiston systeemit eivät kyllä tue lainkaan ihmisten työllistymistä ja mielenterveyden säilymistä.
Mutta – voimauttava urputtaminen rules! Ja: Sarjakuvapiirtäjän kosto on kauhea, sen huomaa ainakin byrokraatit, kjäh kjäh!
14 vastausta - “Sarjakuvajournalismikurssin tehtävä: Kokemani vääryys”
Trackback URI | Kommenttien RSS
Jätä vastaus
Etusivu
Sivut
orava
15.03.2013 - 16:33
”Mitä tekisit työksesi jos sokeutuisit?” SIIS VOI HYVÄNEN AIKA! Mitäpä se tyyppi olis tehnyt jos sille olis sen keskutelun jälkeen ilmestyny mustasilmä >:((
Ei kai kestään voikkaan tulla hyvää taiteilijaa, ku niitä kukaan tue ja sit toi ”sä oot liian huono, etkä sä kuitenkaa menesty”-selittely tappaa potentiaalisen taiteilijan intoa ja itsevarmuutta, jolloin sen taso laskee, eikä siitä tuu niin hyvä kuin se vois olla! Tai sitten se ei ikinä ees yritä ku ”ei se kuitenkaa siihen pystyis”. Ja jos kerta ”tosi harva pystyy elättään ittensä piirtämisellä”, nii mistä ne tietää ketkä harvat siihen pystyy! Yhtä hyvin siinä saattaa ny keskustella sellaisen harvinaisuuden kanssa ja sit kyllä nolottaa ku se saa lukea sen nimen jostain menestyslistalta parin vuoden päästä.
Phh, kylläpä tämä aihe totta tosiaan on täynnä vääryttää ja ärsyttävyyttä! 😀
15.03.2013 - 16:47
Joo, mä kerron sen aina kahvipöydässä ”surkuhupaisana sattumuksena” jos käydään kylässä ja sit kaikki aina kauhistelee että miten voi olla tuommoista! En edes usko, että tyyppi oli oikea psykologi (käsittääkseni kuka tahansa voi kutsua itseään psykologiksi, tai ainakin terapeutiksi, vaikkei olisi mitään psykologin koulutusta!) Tietenkin ne haluaa ohjata jollekin ”varmalle alalle” siel työkkärissä, vaikkei mikään ala ole kyl koskaan täysin varma, joten yhtä hyvin voi tehdä sitä, mistä tykkää eniten! 😀 Nyt tuntuu paremmalta kun piirsin tämän sarjiksen >:D Mutta toi kysymys mitä se tyyppi kysyi kyllä tiivistää sen ammattitaidottomuuden melko hyvin!
Joo, sellaset ”tosi harva tällä elää”-perustelut ovat niin kulutettuja, kyllähän sarjiksiakin esim. tekee tosi moni ihminen Suomessa, tosin usein ne tekevät muuta työtä siinä ohella, mutta kuitenkin ettei ole edes mitään tavatonta (jos haluaisin palkkamurhaajaksi niin se varmaan olisi jo tavatonta!xD). Uskon, että kyllä sitä aina pärjää elämässä! 😀 Mun päätä ei oo kukaan onnistunut kääntämään, eikä kukaan enää oo pitkiin aikoihin yrittänytkään onneksi! 😀 Perhekin vaan kannustaa, mikä on mukavaa. Sitkeys palkitaan näissä asioissa! 8D Sitäpaitsi itsensä toteuttaminen (esim. piirtäminen) pitää kyllä ihmisen paremmin työkykyisenä kuin se jos niin ei tekisi!
Haha, tää on kyllä niin raivoihin saava aihe! Tästäkin tuli tälläinen karvas vuodatus, hehe! Mun erikoisalaa alkaa kohta olla byrokratiasta valittaminen,lol! xD Ja sitten on vielä sekin ärsytyksen aihe, ettei tahdo oikein löytyä sopivia kouluja, kun olen kiinnostunut niin tietyistä asioista! Ruaarffgghh pffff! 😀
15.03.2013 - 17:45
Ei noista oikeesti ikinä voi ymmärtää, että millä perusteella ihmisiä taidekouluihin otetaan. Yliopistossa sentään saat pisteitä oikeista vastauksista ja that’s it, mut taidekouluissa kaikki riippuu niin pärstäkertoimesta ja arvioijien mielentilasta, ettei todellakaan pidä kyseenalaistaa omia taitojaan tai mitään muutakaan sen takia, ettei läpäise täysin epäsäännönmukaista seulaa. En vieläkään tajua, miten mä pääsin TTVO:lle, kun pääsykokeet meni aivan totaalisen penkin alle omastakin mielestäni ja haastattelussa takeltelin koko ajan, kun en osaa valehdella yhtään, ja sitten jotkut mun kaverit, jotka mun mielestä on paljon mua taitavampia ja pääs lukiostakin paremmilla arvosanoilla, ei päässeet ees pääsykokeisiin. Mä olen lopettanut kaikki yritykset ottaa selkoa niistä valintaprosesseista.
15.03.2013 - 18:21
Wolf, kiitos kommentistasi! Tosiaan, valintaprosesseista ei varmaan munkaan kantsi koettaa ottaa edes selkoa, niin vaihtelevaa se taitaa olla! Vähän kyllä tulee toisinaan sellainen luuseriolo, etten ole päässyt päätoimiseksi opiskelijaksi, kun jotkut jo saman lukiovuosikurssin ihmiset ovat tyyliin jo suorittaneet korkeakoulututkinnon! 😀 (vaikka itsensä vertailu toisiin tuskin koskaan hyödyttää mitään, mun pitäis opetella siitä pois) Mutta se on tosi hienoa että pääsit sinne TTVO:lle, ihan mahtijuttu! Varmaan sun ennakkotehtävät puhuivat puolestaan, ja ilmeisesti ne pääsykokeet meni kuitenkin riittävän hyvin kun kouluun pääsit!:) Mäkään en osaa yhtään valehdella, olin ihan hiessä kun pääsin Turkuun animaation pääsykokeisiin (vuonna 2010, byhyy ;_; ) ja ne kyseli jotain mun lempikirjoista yms miks helsinkiläinen haluaa Turkuun…. putosin sitten toisena pääsykoepäivänä, otti sairaasti päähän. Viime keväänä en ees päässy sinne pääsykokeisiin, mööh.
Sitten taas toisissa, Metropolian pääsykokeissa mun mielestä kaikki tehtävät meni kivasti ja haastattelussakin ne haastattelijat oli (valheellisen) ystävällisiä ja aattelin jo, että hei tänne mä pääsen, vaan kuinkas kävikään, sain surkeat pisteet ja lapun jossa informoitiin koruttomasti etten päässyt sinne (eli opetus on: jos tuntee, että meni pääsykoe hyvin, ei pääse kouluun,heh!) xD Toisaalta, se oli graafista suunnittelua, en usko että se on ihan mun juttu, joten olen suosiolla lopettanut kaikkiin semmoisiin pyrkimisen. Animaatioita halajan tehdä!
17.03.2013 - 16:48
Hmm, yritin viime keväänä pelialan koulutukseen graafikoksi. Korostan sanaa graafikoksi.. Koe oli melkoisen matematiikkapainotteinen. Olin harjoitellut sitten keväällä laskemalla ja kertaamalla helppoja kaavoja jotka auttaisivat kokeessa, mutta valitettavasti tuntuu siltä että vaikka mä kuinka opiskelisin kyseistä ainetta, niin mun aivoissa on asetettu joku raja mihin asti voin tajuta matikkaa -_- Saatoin lukiossa helposti yrittää kerta toisensa jälkeen tajuta miten saisin soveltavaan tehtävään kirjan takakannessa olevan ratkaisun. Olin muuten lyhyessä, vielä surullisempaa. Niin, sitten se pelialan koe. Sinne alalle oli (ja on yhä) hirvittävä tunku. Ihmisiä hyväksyttiin sisään 40 ja pääsin sijalle 104. Oli melkosen karu kokemus ettei pääse piirtämään peleihin kun ei osaa laskea! 🙁 Piti sit vähän miettiä mitä muita juttuja haluaisi tehä.
17.03.2013 - 17:47
Tosi kurjaa, Närhi!:( Vaikka esim. pelien konseptipiirroksiin ja storyboardeihin ja hahmojen suunnitteluhin tuskin edes tarvitsee kauheasti matikkaa, vaan luovuutta! Varmaan sitten itse pelien koodaamiseen yms. sitten tarvitsee matikkaa jonkin verran? (en itse tiedä kovin paljoa pelialasta, mutta yksi ulkomaalainen kaverini ainakin oli tehnyt johonkin koulun peliprojektiin konseptitaidetta, vaikkei ollenkaan ole pahemmin matikkaa päntännyt, se oli päässyt siihen mukaan jotenkin tuttujensa kautta!) Onkohan niissä koulutusten painotuksissa sitten eroja? Löysin tämmöisen listan pelialan koulutuksista: http://www.hermia.fi/neogames/koulutus/ , yllättävän paljon noita Suomessa! Älä luovuta, jos halajat tehdä pelipiirroksia! 🙂 Pyrkiminen on tosiaan rankkaa ja itsetunnolle ikävää 🙁 Animaatiota ja sarjakuvaa on tosi vähän mahdollista opiskella missään Suomessa, mikä on sääli! Tänä vuonna ei edes Turkuun animaatiolinjalle ollut hakua, koska se on vain joka toinen vuosi.
Mä olin extralyhyessä matikassa, kävin vain kolme kurssia kun sain taidelukioisena vähentää kursseja, hehe!:D Oon hakenu graafiseen suunnitteluun useita kertoja, mut luulen et siihen tarvitaan jo jotain pohjataitoa tietokoneohjelmista, mikä on vähän eriarvoistavaa, koska itelläni ei oo ollut mahdollisuutta niihin ohjelmiin ja olen muutenkin hidas oppimaan tietokoneisiin liittyviä asioita : P Mut en onneks koskaan intohimoisesti graafiseksi suunnittelijaksi halunnut, niin ei jäänyt niin kirvelemään. Musta koulujen ideana ois se, että nimenomaan siellä opitaan ne taidot, mut ilmeisesti nykyään pitää jo tietää kauheesti kaikesta etukäteen, voih möhkö!
Tsemppiä hurjasti!<3 Luin juuri äskettäin lehdestä jostain näyttelijästä, joka oli hakenut 15 kertaa teatteria opiskelemaan, ennen kuin oli päässyt sisään! Toivottavasti me kuitenkin päästään vähän pienemmällä pyrkimismäärällä kouluihin! 😀
18.03.2013 - 0:34
Joo tutulta kuulostaa :’D Ittenikin valtaa tietynasteinen paniikki aina yhteishakujen aikaan ja haen nyt neljättä kertaa samalle unelma alalleni. Se tässä on ny oppinu neljänä kertana että jos ei nappaa niin 1) Hae ihan jonnekkin muulle allalle (ite vietin vuoden joutsenossa ja siel sitte varmistui se, että todellakin haen taas samaan paikkaan) 2) Hae semmonen työharjoittelupaikka, mikä sivuaa haluaamaasi koulutusta (vietin puol vuotta museossa, pystyttelin näyttelyita yms.) 3) Jos et vieläkään pääse minnekkään, valitse pienempi paha eli mene toiseen koulutusohjelmaan ainakin vuodeksi (itse käyn nyt matkailualaa pitkin hampain ja motivaatio yliopiston pääsykokeisiinlukuun on huipussaan…)
Tämän (yli)pitkän (ja terpeettoman) viestin pointti oli se että ei kannata masentua vaikka ei nytkään tärppäisi. Itekkin olin hirveen masis kun en ekalla kerralla päässytkään läpi. Mutta vuoden opiskelu jotai aivan toista alaa selkeytti ajatuksia kummasti ja opin samalla itsenäiseksi asuntola elämän ansiosta. Työkkärit ja muut yrittävät takuulla vielä hommata sulle ”oikean” ammatin mutta periksi ei pidä heillekkään antaa. Itsellä kävi sen verran hyvä tuuri et oma työkkärintäti ymmärs heti mitä minä haluan eikä siis ruvennut turhaan vempuilemaan ja yrittää auttaa vieläkin siltä osin että jos ei nyt taskaan tärppää niin pääsisin ainakin matkailu alalta pois… Stemppiä siis hakuihin äläkä lannistu!!!
18.03.2013 - 0:58
Kiitti kovasti kommentistasi Ookami, piristi mieltä ja kiva tietää, että on samanlaisia kohtalontovereita! (tai siis ei ole kivaa, ettei olla päästy haluamaamme kouluun, mutta kiva tietää, ettei ole asian kanssa yksin!) Joo, oon hakenu nyt tänä keväänä pariin amikseen (en oo ennen hakenut amiksiin), ja mahdollisesti yhteen korkeakouluun eri juttua kuin oikeasti haluisin mut viihtyisin siinä varmaan siltikin ainakin vuoden ja sitten olen hakenut siihen unelmakouluuni : D Sarjakuvakeskus oli kyllä täsmäjuttu mulle kun olin siellä 2011 neljän kuukauden työkokeilussa! Se työkkärimaailma vaan ahdistaa ihan penteleesti! Tuo museotyö,jossa olit, kuulostaa aika hauskalta myös!
Joo, nyt on tullut onneksi sellaista vastustuskykyä ja kokemusta aiemmilta hakuvuosilta, niin ehkä menee paremmin tällä kertaa ja hermot kestää! Ja en varmaan kuitenkaan masennu, elämä on liian hauskaa noin muuten, onneksi! Ja hyviä kavereitakin olen saanut näinä kahtena vuotena ja sarjisporukoissa mut jo tunnetaan, mikä on piristävää! Ja meen vaikka johonkin opistoon animaatiota tai sarjista opiskelemaan, jos ei mikään tärppää tänä vuonna! Ja totta, asuntolaelämä taatusti auttaa itsenäistymisessä, sellaisella turvallisella tavalla! Ja hienoa, että myös kivoja työkkärityyppejä on, jotka ei teilaa heti kättelyssä toisten unelmia!
Onnea sinullekin hakuihin ja pidän peukkuja että päästäisiin unelmakouluihimme! Kyllä sitä aina jossain vaiheessa pääsee, kun on vaan motivaatiota ja unelmointikykyä! Mulla ei oo ammattihaaveet muuttuneet miksikään siitä kun täytin 13, eli kukaan ei kyllä onnistu kääntämään enää päätäni! Työkkärin ja koulujen opoilla sun muilla on just se ongelma tajuta, ettei elämä mene niin kaavamaisesti, vaan kaikilla on oma tahti ja omat polkunsa, mitä kautta päätyy millekin alalle! Onneksi on niin, ettei mua vaikka pakoteta maanviljelijäksi tai vaikka poliisiksi!
Iloista kevättä sinulle! Pitkät kommentit piristää ja ovat aina tervetulleita blogiini, ei ollut siis lainkaan tarpeeton kommentti sinulla! : )
18.03.2013 - 17:22
Oikeastaan nyt olen kuopannut sen pelialahommman kokonaan, miettiessäni kestäsinkö hyvistä puolista huolimatta huonoja puolia, kuten mahdollista ankaraa kilpailua muita vastaan työpaikoista hiomalla taitojaan kunnes piirtäminen maistuu pahvilta x_x Ja haluaisinko lopulta tehdä työtä tietokoneen ääressä koko päivän kun en vapaa-ajallakaan erityisen aktiivinen ulkonaliikkuja ole. Mietin sitten vähän että selvä, koitan ottaa jonkun opiskelualan/ammatin jossa en kilpaile muita vaan enemmän itseäni vastaan (tai paremmin sanottuna kehitän itseäni..) valitsemalla asioita jotka kiinnostaa mua vaikka mulla ei ois niistä paljon tietämystä/kokemusta. Äh, vaikea selittää, toivottavasti nyt tajusit xD
Mitä ihmettä! Tuo on kyllä hieman outoa, olisi parempi jos koe olisi perustunut ihan perinteisiin vesiväreihin yms. Voi ei, kuulostaisi hieman kamalalta viettää 15 välivuotta xD Kiitos tsempistä, otetaan tavoitteeksi päästä unelmakouluihimme alle 15 vuoden! 😀
18.03.2013 - 21:31
Aa, no mutta hyvä sitten jos tiedät huonot puolet ja niin, ettei jää loppuelämäksesi se harmittamaan 😀 Tietsikkameininki kellon ympäri ei muakaan kamalasti houkuta! (okei, nykyanimaattori taatusti työskentelee paljon koneella, mutta minua kiehtoo niin paljon animaatioiden teko, ettei se haittaisi…ja aina voi koettaa olla ernu ja tehdä kaikki käsin, haha!:D) Tuo kuulostaa hyvältä periaatteelta, ettei halua kilpailla toisia vastaan (kamalaa jos koko elämän tekisi sellaista työtä missä kaikki muut olisi kilpailijoita tai ns. vihollisia!D: )Tosiaan, itsensä kehittäminen on paljon fiksumpaa kuin näyttämisenhalu toisille! Joo, tajusin kyllä! 😀
Aa, anteeksi hieman sekava selitykseni, ei siellä itse kokeessa ollut tietokoneohjelmilla tehtäviä pääsykoetehtäviä sentään (vaan juuri lyijäri- ja vesivärijuttuja lähinnä), mutta oletan, että hyvin moni, joka pääsee graafiselle alalle, osaa jo aika hyvin käyttää niitä ohjelmia, mikä on vähän väärin minusta…kai ne sillä mittaa sitten jotain motivaatiota, mutta silti!! : P (tosin siskoni opiskeli pari vuotta sisustussuunnittelua, ja siellä hän oli ainoa, joka oppi niitä kuvaohjelmia, muut olivat tosi huonoja niissä kuulemma, joten ehkä se tietokonetaitavuus ei onneksi sentään kaikkialla päde). Nyt isosiskoni haluaa lääkäriksi, ja hakee myös tänä keväänä. Samoin pikkusiskoni, joka kirjoittaa lukiosta, hakee jonnekin myös, eli vanhempien karmeudeksi me kaikki lapset ollaan samassa tilanteessa, hehe! 😀 Hullu kevät!
Haha, joo, eiköhän me sitä ennen kouluihin päästä!xD
20.03.2013 - 15:22
En tiedä, onko tätä jo kovinkin moni sulle sanonut, mutta: Kannattaa käyttää ”luppoaika” hyödyksi ja mennä opiskelemaan sarjakuvaa kansanopistoon (en tiedä opetetaanko animaatiota myös jossain?). Ite en olis ilman kansanopistoa päässyt ammattikorkeaan (graafista suunnittelua opiskelemaan) ollenkaan. Siellä sai korvaamattomia neuvoja ennakkotehtäviä varten. Teen edelleen hommia niitä neuvoja muistellen!
Ja nytkin jos teet vielä ennakkotehtäviä, niin kysy rohkeasti apua kokeneemmilta. Mä ainakin esimerkiksi mielelläni autan. Keskuksellakin tais olla just joku pääsykoekurssi. Opiskele lisää. Älä ainakaan ajattele olevasi vielä ”valmis” tai ”jo tarpeeksi hyvä”, se on mielestäni vähän väärä asenne. Itsekään en ajattele vielä olevani valmis, vaikka onkin jo monenlaista tullut saavutettua. Aina voi kehittyä ja oppia uutta! Lopulta pääset kyllä sisään kouluunkin (ellet innostu jostain muusta sillä aikaa) 🙂
Ja huom: Mikään kiirehän sulla ei ole vielä päästä kouluun, eli siitä ei kannata masentua. Mäkin haen jo taas opiskelemaan ihan uutta juttua, ja oon sentään jo KOLMEKYMPPINEN! 🙂
Ymmärrän, et turhauttaa, mut lisää vaan opiskelua ja uusien juttujen kokeilua. Tsemp tsemp!
20.03.2013 - 15:52
Kiitos Norpatti kannustuksestasi ja hyvistä pointeista! Joo, kansanopisto ois kyl varmaan sit hyvä varasuunnitelma, jos nyt ei kolahda opiskelupaikkaa! Semmosessa ois varmaan myös hauskaa! Lahdessa oli joku, missä on puolet vuodesta sarjista ja loput puolet animaatiota, mutta se oli kalliimpi kuin Liminka yms. paikat. Toki siihen sitten jotain tukea varmaan saisi! Sitten on Orivesi ja Muurla, mitä kans pitää harkita, jos ei nyt onnista!
Joo, en mä ainakaan valmis ole millään lailla, tuskin kukaan tulee koskaan valmiiksi 😀 Sitä vaan turhautuneena mietin, että vaikka olisi kuinka hyvä motivaatio, niin ei silti ne koulut sitä välttämättä huomaa…ja ekoilla kerroilla jännitin ihan hirveästi haastatteluja, nyt ne varmaan sujuu jo paremmin, kun on niistä kokemusta. Paljon on kyllä oppimista kaiken suhteen, en sitä kiellä yhtään! 🙂 (esim. tässäkin sarjiksessa on järkyttävän poukkoileva tekstaus, haha! Liian nopeasti tuli se tehtyä! xD) Voih, toivottavasti tästä sarjiksesta ei tullut koppavaa vaikutelmaa musta… 😀 Toi erillisopiskelu Taikissa on kyl kehittänyt mua aika paljon, mm. elävää mallia en olisi tullut piirtäneeksi ilman siellä ollutta kurssia, ja sieltä on saanut tosi tarkkaa kritiikkiä, mistä on varmaan plussaa, et on sit tottunut saamaan sellaista kun pääsee seuraavaan kouluun! Olin joskus lukiossa pääsykoekurssilla, sieltä tuli kans ihan hyviä vinkkejä tehtäviin. Nyt alotin just tekemään Taikkiin näyttämölavastuksen linjalle ennakkotehtäviä (sinne on hakenut aika vähän ihmisiä parina edellisenä vuotena, joten sinne saattais jopa olla ihan mahiksiakin!) Jos satutaan törmäämään sarjistapaamisessa vaikka, niin voin kysellä sulta ennakkotehtäväjutuista siellä, jos siis sopii! 😀
Ja se on kivaa, että missä tahansa elämänvaiheessa saa hakea opiskelemaan! 🙂 Tsemppiä sullekin hakuun!
Tää sarjis vaan syntyi siitä, kun niin hirveästi haluaisi jo semmosta täysipainoista opiskelijaelämää (plus siitä, että ton byrokraatin käytös otti mua vieläkin aivoon,hehe!) mut taidealoille pyrkiminen vaatii toki kärsivällisyyttä 😀 No, nyt oon taas vähän kärsivällisempi ihminen kuin vaikka kaksi vuotta sitten xD Ja onneks tosiaan voi myös omatoimisesti kehittää taitojaan, esim. kuvankäsittelyohjelmia oon alkanut jo vähäsen handlata, jee! Ei pitäis varmaan suhtautua liian vakavasti pyrkimiseen 😀
20.03.2013 - 17:10
Ja Sarjiskeskuksella hei kans elävänmallii joka tiistai-ilta! Mäkin käyn siellä aina kun kerkeen (on vaan ikävästi päällekkäin tanssin kanssa) \o/
20.03.2013 - 17:32
Tosiaan, pitää käydä siellä joku kerta! Mahtavaa kun on semmonen, minne voi mennä sillon kun kerkee! Hyvä systeemi!