Orava & Walter ego

KYLLÄ VAIN!!!
Idealistina olo ei kuitenkaan tarkoita, että asuisi jossain vaaleanpunaisessa kuplassa… päinvastoin, idealistina pysyminen voi etenkin melko synkkämielisessä Suomessa olla vaikeaa. Idealisti on kai haavoittuvaisempi kuin vaikkapa kyynikko tai skeptisyyteen kallistuva henkilö…? No, ainakin itse olen iki-iloinen, ettei edes masennus tai vakava ahdistus vienyt lapsenomaista innostustani asioihin, vaan selvisin kauhuajoista niin, ettei persoonani muuttunut totisemmaksi tai varautuneemmaksi tai ylipäätään toisenlaiseksi. Mutta: idealistikin voi olla välillä tilapäiskatkera tai muuta sellaista, jos mikään ei suju elämässä, mutta se on silloin ohimenevä tunnetila eikä osa ajatusmaailmaa.

Ainakin uskon siihen, että jonain päivänä sarjiksiani julkaistaan ja niillä on liuta lukijoita! (päinvastainen ajattelutapa ei olisi järin motivoiva!) Readers make the world go round!

(P.S. En siis viittaa tässä yhteydessä filosofian idealismiin vaan semmoiseen haaveilijaan, joka uskoo elämän tulevan paremmaksi ja että maailma voi muuttua yms.! Toivoa on!)

Kategoria: Omaelämäkerrallinen, Orava.
Tagit: aatteet, idealisti, ilo, intoilu, leppoisuus, maailmaa ei ainakaan pessimismillä muuteta, muppeteista mallia, muumeista mallia, optimismi, oravan ajatusmaailma